Olin juuri saanut uutta kalustoa käsiini ja luottomallini Salli kertoi Roihuvuoren Kirsikkapuiston puiden olevan täydessä kukkaloistossaan. Sinne siis!

Tästä tulee hieman itsekritiikki-painotteinen teksti, vaikka hyviä ruutja saatiinkin aikaiseksi. Mukanani oli uuden kamerarungon (Samsung NX1) lisäksi kaksi objektiivia: kätevä ja toimiva 16-50 2-2.8 normaalizoom sekä Canonin klassikko 85mm f1.2L FD, jonka saa siis Samppaan kiinni sovittimella. Koska en ollut vielä kovin sinut kameran kanssa, otin varman päälle ja iskin tuon zoomin kiinni kameraan ja mentiin aluksi sillä. Käsitarkenteisen valovoimaisen teleprimen kanssa räpeltäminen kameralla, jonka käsitarkennusavut ovat todella surkeita pelotti sen verran. Itse puistossa otetuissa kuvissa olisi pitänyt EHDOTTOMASTI ottaa haaste vastaan ja kuvata jälkimmäisellä, koska nyt taustoista tuli melko levottomia. Roihuvuoren Kirsikkapuisto nimittäin on suomalaista puistonrakennusta parhaimmillaan: jyrsijäverkot puoleentoistametriin joka puussa ja roskiksia kahden metrin välein. Käsitarkennus tukevalla maalla olisi ollut ihan mahdollisuuksien rajoissa.

Sallin kanssa sen sijaan on mainiota kuvata, sillä ideoita ja poseerauksia tulee, kuin apteekin hyllyltä.

Salli Kirsikkapuistossa Salli Kirsikkapuistossa Salli Kirsikkapuistossa

Kun olimme mielestämme saaneet riittävästi kuvia muistikortille itse puistossa, kysyin kylmästä hytisevältä Sallilta, että vieläkö tämä jaksaa kuvata, jos ruuvaan Canonin kameran nokalle ja myöntävän vastauksen saatuani tetsattiin ylös mäkeä vesitornin liepeille. Ylemmissä kuvissa näkyvät korkkarit eivät onneksi koituneet matkalla mallin kohtaloksi ja pääsimmekin ehjin nahoin perille. Otimme propsiksi yhden läpiammuttavan sateenvarjon, jonka kohtalonhetket sen sijaan kävivät lähellä puuskaisen tuulen repäistyä Sallin alas kalliolta varjoineen päivineen. Salli selvisi onneksi kolhuitta ja sontsakin oikeni pienellä taivuttelulla.

Kalliolla kaunista pilvitaustaa vasten valovoimainen manuaalitarkenteinen objektiivi ei sen sijaan päässyt ihan oikeuksiinsa: tausta olisi toiminut yhtä hyvin terävämpänäkin ja automaattitarkennus liikkuvaan kohteeseen olisi ollut tässä ehdoton.

Alla paras kaikista otetuista kuvista ja tuulinen tunnelma välittyy siitä mielestäni oikein hyvin:

Gone with the wind; Samsung NX1 + Canon FD 85mm f/1.2@f/1.2